Etsi
  • Vali

Ensimmäinen viikko

Päivitetty: 4. marras 2019

Kahden yön - Svartö ja Elisaaren jälkeen päätettiinkin lähteä jo kuitenkin etenemään, kun säätiedotus näytti suhteellisen sopivaa tuulta. Lähtiessä ei ollut tarkkaa käsitystä siitä, että mihin. Tuuli sen sitten päätti ja vauhdikkaan harjoituslegin jälkeen oli ihana saapua Ventspilsin rauhalliseen satamaan. Ei kaunein millään muotoa, mutta suojaisa ja rauhallinen.

Saapuminen uuteen satamaan on aina vähän jännittävä juttu. Pilottikirjasta tulee tuijotettua sataman karttaa monta kertaa ja sitä arvailee, jotta onkohan se vielä saman näköinen kun kirjassa, vai onkohan siellä kaikki muuttunut. Ventspilssissä olikin juuri uuden vierasvenelaiturin työt käynnissä. Jos oikein ymmärrettiin, sitä rakentavat suomalaiset.

Satamakapteeni tuli toiselle laiturille vastaan ja viittilöi meille mihin toivoo meidän asettuvan. Pääsimme ihan viimeiseen paikkaan vähän pienemmän sukellustukialuksen viereen kuin mitä Helsinkiläinen Orbiit on (24m). Ko. aluksen kapteeni tulikin heti aamusta paikalle ja olisi kovin mielellään esitellyt alusta Kapulle, mutta kuten niin monella muullakin - Kapua on turha yrittää puhutella ennen aamuteetä ja jonkinmoista uutistenlukua. Jännä nähdä millaisia vieroitusoireita Kapulle tulee siinä kohtaan, kun ei verkkoon pääse edes otsikoiden vertaa. Satamakapteeni oli hirmuisen kohtelias ja englanti taittui häneltä hienosti. Marinan fasiliteetteihin kuului suihkumahdollisuus, wc:t, sähkö ja vesi kuului myös satamamaksun hintaan, joka oli vajaa 20€/yö.

Ensimmäinen vuorokausi meni melko tarkkaan lepäillessä. Ihan jotain pieniä askareita tehtiin ja vuokrattiin (laiskimukset ei jaksaneet kaivaa omia pyöriä) pyörät ja pyöräiltiin ympäri kaupunkia. Kaikki tarvittavat löydettiin kun vähän kyseltiin. Pyörillä on kiva kiertää kaupunkeja, kun pääsee nopeasti pitkälle ja moneen paikkaan. Ventspilsin erikoisuus näytti olevan kukkapatsaat, vai miksikä niitä nyt sanoisi. Tuollaisia niinkuin nuo leppäkerttuset. Hassuin oli mielestäni se joka kuvasi kelkkajoukkuetta. En ottanut kuvaa, kun ei se vaan sillain, en tiedä, kolahtanut. Miksiköhän ne muuttuu sitten talvella. Jälkimmäisellä versiolla voisi olla jotain toivoa talven suhteen kyllä. Näiden kukka-asetelmapatsaiden lisäksi joka puolella kaupunkia oli erilaisia lehmäpatsaita. Monenkokoisia, värisiä - ei hajuisia kuitenkaan. Kirkkokonsertissakin käytiin, kun siellä kaupungilla sompailtiin. Sen kaltaiset odottamattomat mahdollisuudet on niitä joista kovasti iloitsee. Paitsi jos sattuisi olemaan ihan kamalan vaikeata musiikkia. Nyt ei ollut, mutta jouduttiin kuitenkin lähtemään vähän ennen loppua, luonnon kutsuessa.


Tässä tuli mieleen, meidän omat viherkasvit - ruohosipuli, basilika, timjami ja rosmariini. Vielä elossa!


Miltei koko Itämeren eteläranta on hienoa hiekkarantaa - taitaa alkaa Pärnusta, ellei jo pohjoisempaa. Niinpä Ventspilssissäkin oli hurjan hieno ja pitkä ranta. Piti vaan kävellä ylöspäin Marinasta, ohittaa historiaa puhuvat, parhaimpinakaan päivinään ei kauneutta loistavat satamarakennukset ja hups siellä se oli. Rohkeina ihmisinä kävimme kastelemassa varpaat meressä. Ilman suojapukua ei kumpikaan olisi enempään kyennytkään. Sen verran alkoi försti-ihminen rentoutumaan että pitkästä aikaa päätti kokeilla keinumista. Se oli mukavaa. Kunnes siitä tuli vähän merisairaaksi.


Ensimmäisen viikon jälkeen tuntuu siltä että ollaan ihan vaan purjehtimassa. Normi kesäpurjehdus uusiin maisemiin.





0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki