Hel - oliko tää nyt sit kolmas

Puolan Hel -vetinmoisen 48 tunnin purjehduksen jälkeen oli aikas mukavaa päästä taas satamaan. Väsy ei ollut ihan kauhea, koska toinen vuorokausi oli jo niin leppoista menoa - vaikkakin paljon koneajoa - että siinä ehti ottamaan hyvät vuorounet.

Hel on vanha kalastajakylä. Vanhat talot on tehty samalla mallilla kun Suomessa aikoinaan rintamamiestalot. Tietyn mallin mukaan sai kukin rakentaa tietynkokoisella tontille oman talonsa. Suloisia olivat. Jotkut erityisen hyvin pidettyjä, erityisesti se yksi jota vanha emäntä juuri paikkamaalasi ikkunanpieliä pienellä pensselillä. Olen vakuuttunut, että kauneus piilee pienissä pensseleissä ja talouspaparinpaloissa jotka koko ajan pyyhkii ja paikkailee pieniä kauneusvirheitä.

Helissä on Fokaario, joka vapaasti suomennettuna olisi minun kielipäälläni Hylkiö. Se on sellainen kuntoutuskylpylä kipeille hylkeille. Hoitavat niitä siellä kuntoon ja palauttavat ne terveinä takaisin omaan elinympäristöönsä. Käytiin siellä. Vähän jännitti sinne meneminen, ettei se vaan oo mikään sirkusmeininki - mut ei. Ihan olla köllöttivät suhteellisen hyvänkokoisissa altaissa ja tällä hetkellä siellä oli vain neljä toipilasta. Yksi näistä topiliaista oli selkeästi jo hyvään suuntaan menossa. Hänen viereen aurinkoon pyrki toinen hylje, tämä taputteli pari kertaa mahaansa ja kun ei sana mennyt perille käänty sen puoleen ja etutassukäpälällä huitas kamun veteen. Hassu.

Hylkiö jäi mieleeni pyörimään ja kun toisella kertaa oltiin menossa kauppaan, kuljettiin toistamiseen sellaisen talon ohi jonka katolla asusti kymmenkunta pulua. Siellä olivat vieläkin. Totesin Kapulle, että aiemmalla logiikalla tuo on ehkä pulinario. Sellaisia asioita täällä tulee muunmuassa mietittyä ja keskusteltua. Ei siis aina kovin korkealentoistakaan - paitsi jos hyvän sään aikaan puhutaan pääskysistä.

Miksi tämä tuntuu niin erilaiselta? Ei ole sellaista kesälomafiilistä varsinaisesti. Oikein hyvä fiilis on kyllä, mutta ei kesälomafiilistä. Se saattaa johtua siitä, että joka päivälle tulee keksittyä joku pieni (my ass) askare. Sekä Klaipedassa, että täällä Helissä on puuhasteltu erinäisiä asioita siitä ikuisesti pidentyvältä työlistalta. Aamupäivät on yleensä ollut niitä, jolloin niihin ollaan keskitytty ja iltapäivä/illat ollaan sit otettu vähän rennommin.

Ai niin, retkeiltiinhän myö Helistä käsin. Junalla mentiin Gdyniaan ja osattiin myös takas sieltä. Kaupunki ei säväyttänyt mitenkään erikoisesti. Sateinen päivä ei nostanut tämän parhaimpia puolia varmaankaan. Normi shoppailut - elektroniikkaliike, autovaraosaliike akselilla suoritettiin. Itse asiassa vain elektroniikkaliikkeeseen, koska toista ei sitten löydetty. Sielläpä oli sitten ihan hurjan kivat immeiset. Yhteistä kieltä ei oikein löytynyt, mutta opiskeltiin sitten mitä on pihtivirtamittari suomeksi vs. puolaksi. Väittivät että on liian vaikea lausua, mutta sitten sanoivat sen puolaksi. Puola voitti. Aivan liian haastava kieli lausuttavaksi on se. Päivän kohokohta näkyy kuvista.