Ajankohtainen raportti Victorian havaintoasemalta. Veneemme alle lisättiin sivutukia jo toissapäivänä, kun tämän syklonin liikkeistä ei ollut ihan varmaa tietoa. Nyt on: Trooppinen sykloni nimeltään Vaianu  lieveni ihan vain myrskyksi, kiersi tämän Uuden Seelannin pohjoiskärjen länsipuolelta, mutta sitten kurvasi  kohti rannikkoa hiukan etelämmäksi  kiusaamaan Aucklandin seutua. Meillä ei ollut täällä telakalla ihmeempää hätää, sisämaassa katkoton sade aiheutti paikallisia tu

Remontin finaali ja jahkaamista: Kohta päästään veteen, mutta mitä sitten? Syksyn tuntua telakalla Victorian seitsenvuotis-huolto alkaa olla niin pitkällä, että vesillelaskua on jo suunniteltu viikon päähän. Toteutuisikohan se kerrankin näin vai meneekö tämäkin suunnitelmamme niinkuin yleensä: meidän viikko voi olla yhtähyvin neljätoistapäiväinen. Näköpiirissä olevia muuttujia ovat ainakin: - Sää, niinkuin purjehtijalla aina.  Nyt kyllä alkaa olla kansi ja sitloora niin tukev

19.3. tulee 10-vuotta siitä kun ostettiin Victoria.  Olimme purjehtineet yhdessä muutamia vuosia ympäri Itämerta Mackon edellisellä Devocean veneellä ja jossain välillä Kalmar - Utö se tuli sanottua ääneen: “Olisihan se kiva kokea se isompi meri. Mennä vähän kauemmaksi.” Siitä se sitten lähti. Vuoden verran selailtiin tarjontaa, käytiin Hollannissa katsomassa muutamaa venettä ja lopulta päädyttiin niinkin kauaksi kuin Laajasalosta Lauttasaareen allekirjoittamaan kauppakirjat.

Aikoinaan kun aloimme tapailemaan, Macko sanoi, että mitään ei voi sanoa ennenku ollaan lomailtu purjeveneessä neljä viikkoa.  No parin sellaisen kesän jälkeen todettiin, että ehkä voidaan sanoa olevamme yhdessä.  Telakalla Grenadalla Kaksi vuotta siitä kun lähdimme Helsingistä tälle retkelle ja olimme 365 päivää vuodesta yhdessä 24/7, Macko mumisi jotain naimisiinmenosta. ”Onhan tässä kai nyt sen verran harjoiteltu pienissä tiloissa epämääräisissä olosuhteissa…” ”Ei kait sii

Teräsvene ruoste ja maalaus. Se voittaa, jolla on eniten kerroksia. Pyrkimys pitää teräslevyt sen paksuisina kun ne on alunperin hitsattu - ruoste olemattomana ja maalikerrokset sitä varmistamassa.

Mitä on hyvä tietää, kun palaa toiseen maahan ilman paluu- tai jatkolippua. Purjehtijan näkökulmasta.

Suunnittelin Suomiloman - kuten pitkään purjehtivat tapaavat käyntejä kutsua - melko lyhyeksi, jos nyt kuukauden ajattelin. Lentolippuja varatessa joulun läheisyys konkretisoitui korkeina lentohintoins ja teki hieman pidemmästä ajasta Suomessa huomattavasti järkevämpää. Niinpä tuli koettua pitkästä aikaa sekä Suomen pimein aika, että oikeata talvea kuuden viikon edestä. Tammikuun toisella viikolla oli sitten aika halata kaikki littanaksi ja siirtyä myös fyysisesti työmaalle. 

Whangarein nostosilta aamulla - sen alta pääsee Town basin marinaan. Kuva otettu Dockland 5 laiturilta. Whangarein joen varteen on syntynyt melkoinen venealan palvelukeskittymä. Useita marinoita, joista ylävirrassa on City Basin; se on tosiaan tämän herttaisen kaupungin keskellä.  Telakoista on suomalaisillekin veneille tulleet tutuksi ainakin Norsand ja tämä Dockland 5,  johon me teimme nyt pesän. Siirsimme sovittua nostoa muutaman päivän, jotta saatiin sovitettua siihen myö

Marsden Cove marina aikaisin aamulla Vuosien aikana ollaan koettu erilaisia maahantuloja. Euroopan Unionin sisällä alkoi jo tottumaan siihen, että  sisäänkirjautumiskäytännöt olivat lähinnä satamakapteenin kanssa tehtävät paperit. Atlantin ylityksen jälkeen ensimmäinen sisäänkirjautuminen Guadaloupelle - Les Saintesin saarella -  tapahtui erään baarin nurkkapöydässä olleen tietokoneen avulla, viranomaisia ei tavattu.  Antigualla ei ollut juuri sen vaikeampaa ja sitten alkoiki

Tongan muutamaan viimeiseen viikkoon kuului tiivis sääopin opiskelu. Syys-lokakuun täkäläinen kevät on se aika, kun länteen ja lounaaseen on hyvä Tongalta seilata. Kaakkoispasaati antaa hyvät kyydit kohti Uuuttaseelantia, jos onni suosii. Asiaa mutkistavat Uudenseelannin eteläpuolella ympäri vuoden mylläävät säärintamat ja ne taas työntävät peräkkäisiä korkeapaineita sekä matalan keskuksia kohteenamme olevan Pohjoissaaren kärkeen. Isot korkean selänteet hävittävät tuulet koko

Raviolitehdas käynnissä Vietimme miltei kaksi viikkoa ihanaa ankkurieloa ja kuinka ollakaan  meidän ystävät Vagabond Voyages olivat siellä myös. Heidän kanssaan perustettiin pieni kelluva raviolitehdas  - se on kyllä hauskaa puuhaa se.  Palasimme sitten takaisin Neiafuhun poijuun - oli aika käydä kaupassa, pestä lisää pyykkiä ja suunnitella miten ja missä aloitetaan rankemmat valmistelut Uuteen Seelantiin seiluuta varten. Kuinka ostaa sopivasti evästä niin, ettei Uuden Seelan

Kun nyt sitten vihdoin päästiin valtioiden rajojen ylittämisen makuun, niin seuraavana olikin vuorossa Tongan kuningaskunta.  Sopiva sääikkuna avautui, ja lähdettiin suoraan kohti Tongaa. Moni muu venekunta päätti vierailla matkan varrella Cook saarten Palmerstonissa ja pysähtyä vielä Niuella. Me - erinäisistä syistä johtuen, päätettiin seilata reilu 900 mailia pohjoisenmutkan kautta suoraan Tongalle. Seiluu oli hyvinkin normaali - aavistuksen enemmän olisi saanut olla tuulta

10 päivä elokuuta 2025 päästiin mekin vihdoin lähtemään Maupitilta kohti meille ihan uutta maata - Cooks saarien Aitutakia. Matkaa oli n....

Jäahyväiset Ranskan Polynesialle. Kookosrapua ja ihmisyyttä. Kauneutta niin paljon, ettei pieni ihminen sitä pysty edes käsittämään.

Disclaimer:Tässä esitetyt faktat pätevät vain purjealus Victorialla. eikä aina sielläkään. Olemme nyt asuneet ja reissanneet veneessämme yli 6 vuotta. Siinä ajassa on teknologian saralla muuttunut moni asia ja yleensä parempaan päin. Se hetki kun purjehdus on ekologista ja ihanaa. Energiaa on meillä käytössä monensorttista: Tuulella yritetään pääosin kulkea, kunhan sen sortin jumalat ovat suosiollisia. Dieselöljy kuljettaa eteenpäin jos nuo edelliset, Eolo ja Neptunus kiukutt