Marsden Cove marina aikaisin aamulla Vuosien aikana ollaan koettu erilaisia maahantuloja. Euroopan Unionin sisällä alkoi jo tottumaan siihen, että  sisäänkirjautumiskäytännöt olivat lähinnä satamakapteenin kanssa tehtävät paperit. Atlantin ylityksen jälkeen ensimmäinen sisäänkirjautuminen Guadaloupelle - Les Saintesin saarella -  tapahtui erään baarin nurkkapöydässä olleen tietokoneen avulla, viranomaisia ei tavattu.  Antigualla ei ollut juuri sen vaikeampaa ja sitten alkoiki

Tongan muutamaan viimeiseen viikkoon kuului tiivis sääopin opiskelu. Syys-lokakuun täkäläinen kevät on se aika, kun länteen ja lounaaseen on hyvä Tongalta seilata. Kaakkoispasaati antaa hyvät kyydit kohti Uuuttaseelantia, jos onni suosii. Asiaa mutkistavat Uudenseelannin eteläpuolella ympäri vuoden mylläävät säärintamat ja ne taas työntävät peräkkäisiä korkeapaineita sekä matalan keskuksia kohteenamme olevan Pohjoissaaren kärkeen. Isot korkean selänteet hävittävät tuulet koko

Raviolitehdas käynnissä Vietimme miltei kaksi viikkoa ihanaa ankkurieloa ja kuinka ollakaan  meidän ystävät Vagabond Voyages olivat siellä myös. Heidän kanssaan perustettiin pieni kelluva raviolitehdas  - se on kyllä hauskaa puuhaa se.  Palasimme sitten takaisin Neiafuhun poijuun - oli aika käydä kaupassa, pestä lisää pyykkiä ja suunnitella miten ja missä aloitetaan rankemmat valmistelut Uuteen Seelantiin seiluuta varten. Kuinka ostaa sopivasti evästä niin, ettei Uuden Seelan

Kun nyt sitten vihdoin päästiin valtioiden rajojen ylittämisen makuun, niin seuraavana olikin vuorossa Tongan kuningaskunta.  Sopiva sääikkuna avautui, ja lähdettiin suoraan kohti Tongaa. Moni muu venekunta päätti vierailla matkan varrella Cook saarten Palmerstonissa ja pysähtyä vielä Niuella. Me - erinäisistä syistä johtuen, päätettiin seilata reilu 900 mailia pohjoisenmutkan kautta suoraan Tongalle. Seiluu oli hyvinkin normaali - aavistuksen enemmän olisi saanut olla tuulta