Saavuimme Grenadalle kesäkuun puolessa välissä 2020 ja suoritimme vajaan kahden viikon karanteenin määrätyllä ankkurialueella St. George’s edustalla. Onneksi Guadaloupelta ja St. Martinilta hankitut data-sim -kortit toimivat täälläkin hyvin, joten emme olleet täysin eristäytyneet tänäkään aikana. Olimme kyllä lukeneet jo ennen lähtöä, että karanteenialueella on wifi käytössä. Yleensä näihin ei pääse kiinni ilman kunnollista ulkoista antennia. Siis tilaus vetämään Victorian IT-osastolle.
Veneessä olemisesta pitkiä aikoja keskenämme oli jo tähän mennessä kertynyt ihan hyvät opintopisteet. Se, miten Grenadan elämä toimii, erityisesti näin purjehtijan näkökulmasta, vaati lisää taustatutkimusta. Siihen oli nyt oikein hyvää aikaa.
Grenadalla on erityisen toimiva VHF-rinki (Cruisers net - aamunavaus jossa radioyhteydellä jaetaan tärkeimmät uutiset ja tapahtumat ma-la klo 7.30). Sitä isännöivät eräänlaisen käsikirjoituksen mukaisesti vapaaehtoiset purjehtijat, kukin vuorollaan. Sen ansiosta meillä oli jo aika hyvä käsitys mitä, missä, milloin tapahtuu. Paljoa ei tietenkään tapahtunut, ennen kuin saari sai hienosti pöpön kuriin (siltä erää. toim.huom. 04.10.2021)
“Aamunavauksen”, aikana opittiin, että tietyt yritykset tulevat tiettyinä päivinä tiettyyn aikaan eri laitureille käymään. Heiltä voit tilata lihaa, vihanneksia, juomia, vessapaperit, kaasupullon täytöt, myös Soda stream pullojen täyttö ym. ym. Muutamana päivänä viikossa oli tarjolla myös shoppingbus, eli bussi jonka kyydissä pääsi isoimmille kaupoille. Toiset oli jonkun kaupan sponssaamia, toiset olivat 15 paikallista rahaa (n. 5€) menopaluu/hlö. Yleiset bussit kustansivat 1€/kerta.
Kun lopulta alkoi vähän rajoitukset höllentymään, alkoi eri marinat/rantojen lähellä olevat paikat ilmoittamaan milloin heillä on grilli kuumana, Happyhour, missä soi livemusiikki jne.
Paikalliset yrittäjät ilmoittivat omista palveluistaan: kylmäkonetohtori, purjeneulomo, canvastyöt, rotimyyjät (paikallinen tortilla) ym.
Eri rannoilla tapahtuvat vesijumpat, joogat, soittotunnit, Hashit (Hash on paikallisten järjestämä sunnuntaihuvi, jossa kävellään/juostaan sille viikolle valittu polku pitkin maantietä, jokien yli, sademetsässä, maatilojen läpi, isolla porukalla ja lopussa jalkapallokentällä josta lähdöt usein olivat, voi ostaa grillattua ruokaa ja virvokkeita.)
Asialistalla oli myös “treasures of the bilge” - eli osto/myynti -osio purjehtijoiden kesken - jos nyt sattuu olemaan veneessä jotain ylimääräistä, josta haluaisi päästä eroon, tai toisinpäin. Jos itseltään oli joku mennyt rikki aina löytyi apua - joko niin, että jollain oli ko. osa myynnissä tai osattiin neuvoa mistä sellaista kannattaa lähteä kyselemään.
Muuttaessa maasta toiseen, uuteen infraan tutustumiseen ja sisään pääsemiseen menee todella pitkä aika. Matkapurjehtiessa se voi olla normioloissa kovin hankalaa, koska paikallaan ei pysytä kovin pitkään. Tämän vuoksi olin ihan erityisen iloinen näin toimivasta integroinnista. Yhdeksän kuukauden kohdalla myönnän, että sitä ei tullut enää kuunneltua ihan niin tarkkaan, mutta siinä alussa se oli aivan mahtava intro.
Tämän kaltaiseen aktiiviseen VHF-net toimintaan ollaan tällä meidän todella pienellä kokemuksella törmätty St. Martinilla ja Grenadalla. Carriacoulla on samankaltainen, ei ihan niin aktiivinen kuin Grenadalla, sinä aikana kun itse olimme siellä. Tilanteethan muuttuu tietysti, ei tarvita kuin muutama aktiivinen cruiseri jotka ottavat asiat hoitaakseen.
VHF netin lisäksi on tietysti saaren omat cruisers FB sivustot - Grenadalla niitä on kaksi, koska… noh, ihmiset on ihmisiä kaikkialla maailmalla. Niin ja tietysti Carriacoulla oli oma, mutta se onkin järkevää. FaceBookryhmät Grenadalla on: Grenada cruisers information ja Grenada Cruisers (not Edited and lightly moderated). Näistä löytyi hyvin paljon ajankohtaista tärkeätä tietoa. Erikoisimmissa tilanteissa (kuten vaikka tämmöisenä pandemia-aikana) kannattaa seurata myös muita paikallisia informaatiokanavia - Grenadan hallituksen sivut, Terveysviranomaisten sivut jne. Toivotaan ettei näitä enää ole tulevaisuudessa niin paljon. FaceBookista on tullut aika hyvä uutismedia, kunhan seuraa oikeita ja luotettavia tahoja ja joka tapauksessa tarkistaa uutisten lähteet.
Yleensä tosiaan joka saarella on jonkinlainen oma cruiserssivusto. Hakusanoina kannattaa käyttää Paikan nimi + cruisers tai muunnoksia tästä. Toiset aktiivisempia kuin toiset. Tästä enemmän kun pääsemme Curacaolle saakka.
Kun sitten oli jo vähän pohjatietoa, niin loput asiat alkoivat sitten pikkuhiljaa avautumaan itsestään. Kadulla kävellen löytyi vaikkapa kioski, jossa myydään parhaat kasvikset:
- Päivää onko sulla kevätsipulia?
- On, ootas vähän.. ja ukko kävelee kioskin taakse kiskomaan sipulit maasta.
- Kiitos, tuoretta näkyy olevan.
Eikä hintakaan päätä pakottanut tässä kioskissa. Hinnat kyllä saattaa muuttua, yleensä parempaan suuntaan mitä tutummaksi tullaan.
Näin jälkikäteen ajattelen, että aika Grenadalla oli sellainen liveaboard cruisersin korkeakoulu. Mikä kaikki on mahdollista ja miten. Miten toivotaan, että toimitaan ja kuinka kaikki lopulta ollaan aika samankaltaisessa tilanteessa, jotta ei se vähemmän purjehtinut ole yhtään sen pöhkömpi kun tarvitaan apukäsiä, kun se maailman ympäri kolme kertaa mennyt. Kaikki on iloisia avusta, ystävällisyydestä ja huolenpidosta. Kaikki kokemukset ja kaikki tarinat, jotka saimme tuona aikana kuulla, ovat mielen sopukoissa ja auttavat meitä muodostamaan oman kuvamme tulevista paikoista ja tavoista kuinka elää tämänkaltaista elämää.
Seuraavissa teksteissä kerromme oman kokemuksemme liveaboard-elämästä Grenadalla. Vietimme siellä niinkin pitkään ja koimme ja opimme monenlaisia asioita. Toivottavasti näistä meidän kokemuksista voisi olla hyötyä jollekin seuraavalle Grenadalla vierailevalle venekunnalle.