Vali
Etenee - Ustka - Swinouscie
Päivitetty: 4. marrask. 2019
Viikko meni Lebassa, Eolon käskystä. Heti kun vaan vähänkään näytti siltä, että saattaisi olla välillä joku toivo saada purjeet ylös, lähdettiin. Ennusteiden mukaan todettiin, että seuraava satama on jo parin vuoden takaa tuttu Ustka. Olipa hyvä, että tuli ne verhot. Kaksi vuotta aikaisemmin kun siellä olimme, saimme Victorian kylkiparkkiin rantabulevardille. Oivallinen paikka, paitsi iltaisin, kun valot päällä istuu sisällä, niin siinä tulee sellainen olo, että on osa suurempaa näyttelyä. Ohikulkevat ihmiset huvittelevat ottamalla kuvia itsestään "veneensä" vierellä. Ei photobombattu ketään - toivottavasti. No nyt oltiin vielä varustauduttukin tähän, ettei vahingossakaan pilata muiden kuvia. Turhaa olikin tämä, koska ennusteiden mukaiset tuulet estivät joenvarteen kiinnittymisen ja satamakapteeni pyysi meitä menemään heidän omaan altaaseen. Kysymykset pituudesta ja leveydestä käytiin läpi ja sen mukaisesti saatiin ohje kiinnittyä Macbethin kylkeen. Siinä vaiheessa oli jo tuuli jonkinmoinen ja vähän säälitti ko. vene. Yritettiin sitten mennä nätisti vähän ohi nenä kiinni laituriin ohi tämän pienemmän veneen ja yhden kalastusaluksen nenän alle. Satamakapteeni saapui paikalle, totesi "Aa, en ajatellut että olette noin iso ja raskas vene. (Mumblemumble) jos kuitenkin siirtyisitten tuohon ensimmäiseen altaaseen kolmanneksi kalastusalusten kylkeen." Ja niin tehtiin. Marinan maksu oli todella edullinen 17€ paikkeilla ja siihen kuului sähkö suihkut ja kalastusalusten läpikävelyt.


Alunperin ajatus oli olla Ustkassa vain sen verran mitä huono keli vaatii. Ajatuksessa pysyttiin kyllä, mutta huono keli kesti yhden päivän pidempään kuin piti. Ustka tuli tällä kertaa ihan toisella tavalla tutuksi. Autotarvikeliike löytyi heti vanhankaupungin keskeltä. Hiekkaranta oli täälläkin kilometrejä pitkä ja rantabulevardi/kävely oli upea ja se oli hieno kävely. Lauantai-iltana oli festarimeininkiä, kun rannan tuntumassa olevalla torilla oli erilaista ohjelmaa ja lähempänä puoltayötä oli ensin suuri lasershow rannalla ja videomappausta majakan seinälle. Hienot olivat. Niistä vaan ei mitään asiallista kuvaa tai videota saanut olemassa olevilla laitteilla - hmpf!

Vihdoin ennuste vaikutti hieman paremmalta ja aamusta irrotettiin Victoria kalastusaluksen kyljestä. Kapu huuteli VHF:llä että poistumassa oltiin, kylläkin niin, että "Victoria is leaving Leba.." Ei tullut vastausta. Kalastusaluksen kapteeni kuuli väärän kaupungin ja korjasi - "Ustka!" Försti tippui kannelle kieriskelemään naurusta. Kapu Kolumbus iski taas. Saatiin lupa lähteä. Reippaassa sivuvastaisessa sitten lähdettiin etenemään. Vauhdikkaasti. Tai no - siis se saattaa tuntua siltä, että meno on mainio, kun sekoaallot hakkaa joka suunnasta. Oikeasti vauhti ei ole kummoinen. Myöhäisiltapäivän kohdalla aloin miettimään jo seuraavan yön vuorotusta ja ajattelin, että tässähän voisi olla mainio hetki käydä ottaa torkut jo ennakkoon. Sanoi tämän ääneen ja jatkoi samantien "Tuo kyllä näyttää aika vauhdikkaalta pilvimassalta - taitaa olla ukkonen, josko odottaisin mitä meinaa." Kapu "joo, katsotaan mitä meinaa, mutta taitaa mennä ohi." Käyn pissillä, tulen ulos "Tuo ei muuten mene ohi! Tässä saatetaan ehtiä just vetää paremmat sadevarusteet päälle." Alle 10min. ja ukkonen olikin ihan siinä päällä. Se oli hurjaa ja hienoa. Kameroita ei sitten saatu yhtäkään ulos siihen hätään, mutta niiden raskaiden pisaroiden osuminen merenpintaan oli jotain niin kaunista, etten usko ikinä aiemmin nähneeni mitään sellaista.


Yö meni muutoin hyvin ja seuraava päivä valkeni huomattavasti mukavampana. Swinouscieen päästiin alkuiltapäivästä, jonkun verran väsyneinä. Swinouscie marina oli hirmuisen hieno ja siisti. Kapu ajatteli menevänsä heti ensimmäiseksi hoitamaan muodollisuudet, mutta tuli aika nopeasti takaisin todeten, että sen verran verkkaista toimintaa, että parempi syödä ennen sitä. Juhlallisesti mentiin sitten syömään satamassa olevaan ravintolaan sellaisen perunapuskurin (sellainen perunalätty taitettuna jonka sisällä oli lihapataa tmv.) Tämän jälkeen Kapukin kuuluisat lehmänhermot olivat palautuneet oikeaan pituuteen ja uskaltauduttiin uudestaan marinan toimistoon. Ei se ollut niin paha, mutta hidasta kylläkin. Ja jos sanotaan, että on Kapun mielestä hidas, niin sehän tarkoittaa todella hidasta (tietäjät tietää).

Illalla vielä ajateltiin käydä kaupungilla kävelyllä. Onnistuttiin joko kävelemään aivan sivupoluille, tai sitten kaupunki oli kertakaikkisen hiljainen. Kävely teki tehtävänsä ja uni tuli nopeasti. Ennusteet kohdillaan tarkoitti sitä, että pääsisimme lähtemään heti seuraavana aamuna jatkamaan. Försti teki aaltoja - ikäänkuin niitä ei olisi luonnostaan ihan tarpeeksi.
Yksi erityishuomio Puolasta. Radio kanava Dwojke, taitaa olla Yle Radio 1:n sisarkanava, ehkä vähän laajemmalla siveltimellä toimiva kylläkin. Olen joskus ihmetellyt kun Suomestakin menee radio-ohjelmia kansainvälisiin kilpailuihin, että miten se kv- tuomaristo pystyy niitä arvioimaan (kyllä, en todellakaan ole ikinä ottanut selvää miten tämä tehdään ja dementia on saanut aikaan sen, etten edes muistanut, että Areena toimii EU alueella vain mobiilissa, eikä millään desktopilla). No siis kuitenkin, kuuntelimme tuota kanavaa päivittäin, se oli todella viihdyttävää ja yllättävä ja ihan parasta oli, että kun siellä oli joku kuunnelma, niin sitä kuunteli oikein sujuvasti ja siitä nautti - ymmärtämättä ensimmäistäkään konsonanttia.