Tyynenmeren ylityksen jälkeen saavuimme lähes myyttiselle Fatu Hivalle, mutta vielä ei ole taidettu kertoa siitä kovinkaan paljoa. Itse asiassa meillä ei ihan kauheasti ole saarelta kokemuksia ja kerrottavaa, se kun on meidän retken toiseksi nopein pysähdys, muistaakseni. Jos Galapacoksen St. Cristobalissa 23 tuntia, Fatu Hivan Neitsyeiden lahdessa yövyttiin sentään kaksi yötä.
Hana Vave - Naitsyeiden lahti, alun perin lahdelle annettu ranskalainen nimi oli Baie des Verges (Penesin lahti), Bay of Virgins and Penises - sen sisäänkäynnin molemmilla puolilla kohoavien falloksen muotoisten basalttitornien takia. Tämä on hirmuisen pieni poukama, ja vaikkei se ollut meidän saapuessa kovin ruuhkainen, oli silti haastavaa löytää sopiva kohta ankkurille. Pohja on kovin kivikkoinen ja äkkisyvä. Meillä on reilu 80 metriä ankkuriketjua, joten syvin mihin voimme ankkuroitua on 20 metriä, jos on ihan pakko. Löysimme soman kolon matalammasta ja niissä olosuhteissa se oli oikein oivallinen. Kun ankkuri vihdoin oli mielestämme asiallisesti ottanut pohjaan kiinni meni hetki jos toinenkin ihmetellessä: Olemme vihdoin perillä, ja seuraavana yönä voidaan nukkua vierekkäin samaan aikaan. Samppanja avattiin. Naapuriveneen ystävällinen försti toi meille hedelmiä - voitte uskoa miten hyvältä ne maistuivat siinä kohtaa.
Aivotoimintaa ei juuri ollut havaittavissa. Ylityksen asetusten purkaminen päästä kestää hetken aikaa, eikä silloin ole odotettavissa juuri muunlaista toimintaa. Näin ollen emme edes yrittäneet lähteä veneestä heti sinä päivänä. On myös mukava seurata rauhassa kuinka ankkuri pitää uuden lahden pohjassa.
Seuraavana aamuna sitten - hyvin nukutun yön jälkeen uskaltauduimme maihin. On aika huikean hieno tunne päästä kävelemään kovalla maalla tuommoisen puolentoista kuukauden jälkeen. Maa vähän keinuu jalkojen alla ja sivuaskelia tulee aina silloin tällöin. Jos edellisten päivien värit oli olleet lähinnä sinistä, harmaata, valkoista - Fatu Hivassa vallitsi ääretön vehreys ja vihreys. Kylä oli kovin hiljainen, eikä se ollut kovin suuri. Mennessä ei nähty juurikaan ihmisiä, muutamia vuohia, kanoja ja kissa. Aika nopeasti päädyttiin asumattomalle alueelle keskelle vuorten jyrkkiä rinteitä todistamaan, että maailmassa on yhä olemassa paikkoja suoraan satukirjoista. Olo oli melkoisen epätodellinen. Kovin pitkää kävelyä ei silloin heti tehty. Sen verran, että vähän saatiin jalkoja verryteltyä.
Takaisin tullessa kylällä oli enemmän ihmisiä liikkeellä. Tapasimme hyvin tuoreen fatu hivalaisen - 3 viikkoisen poikavauvan ja hänen vanhempansa. Isänsä puhui jonkin verran englantia ja hän kertoi voivansa ajaa meidät isolle kylälle halutessamme. Samalla sitten antoivat meille hyvän määrän banaaneja - maksusta ei puhettakaan. Kuten sanottu - olo oli hyvin epätodellinen.
Kävelyn aikana lahdelle oli tullut muutama vene ja tuuli alkoi nousemaan. Neitsyiden lahden haaste on kahden vuorenrinteen muodostama tuulitunneli. Kun tuuli sattuu somasti tulemaan niiden välistä, sen voimakkuus on melkoinen. Siinä ahtaudessa ja ankkuripohjassa jopa normaalisti ok matkan päässä oleva naapuri tuntuu olevan turhan lähellä. Ilta meni tuulta ihmetellessä ja niin meni yökin. Yksi veneistä ajautui yön aikana ulapalle. Siinä meni hetki tajuta, että siellä tosiaan nukuttiin ja herättiin vasta siinä vaiheessa, kun olivat melko kaukana avomerellä. Onnekseen takana ei ole siellä muuta kuin jyrkästi syvenevää pohjaa.
Meidän takana oleva naapurivene oli kaunis klassikko. Se ei todella edesauttanut meidän unensaantia - päinvastoin. Aamulla tuuli jatkui ja jouduimme toteamaan, että hitaasti käynnistyvällä moottorilla (koneen vesipumppu viallinen - vaati läpiviennin avaamista, että saatoimme käynnistää koneen) tämä ei ole hyvä paikka meille. Niinpä lähdimme iltapäivästä seilaamaan kohti Hiva Oaa.
Samaisen vesipumppuongelman vuoksi päätimme, ettemme edes yritä Hiva Oan Atuonan lahdelle, josta olimme kuulleet mm. Zeldalaisilta. Kivikkoinen ja ahdas on sekin lahti. Suuntasimme suoraan suojaiseen Haianapaan, josta tiesimme voivamme vuokrata auton. Sillä sitten toiselle puolen saarta Atuonaan hoitamaan sisäänkirjauksen ja ensimmäiset ostokset sitten Galapagoksen tomaattien ja kananmumien.
Hiva Oasta sitten ensi kerralla enemmän.
Vähän hölmö vuohi.