top of page
Etsi
  • Writer's pictureVali

Me - versio 2024

Päivitetty: 14. huhtik.

Kohta viisi vuotta reissussa. Kuinka uskalsimme lähteä näin pitkälle retkelle? Millaisia olemme, ihan vaan ihmisinä.


Kuvien välillä on n. vuosi eroa. Ensimmäisessä terassilla juhlistamassa Mackon viimeistä työpäivää huhtikuu 2019. Toisessa ensimmäinen terassijuoma Koronasulun jälkeen St. Martinilla Mackon 60v. syntymäpäivän kunniaksi toukokuussa 2020.


Tuolla sosiaalisessa mediassa oli tämmöinen juttu, jossa annettiin puolison vastata itseään koskeviin kysymyksiin. Vuosia sitten näin samanlaisen, mutta vastaajina oli lapset. Silloin lapseni mm. vastasivat kysymykseen: Mitä äitisi tekee töissä? “No ainakin ne juo kuohuviiniä”. Rehellisyyden nimissä niinkin oli välillä. Aina aiheesta! 


Tämän blogin ihan alussa on lyhyt esittely meistä, mutta nyt mennään vähän syvemmälle.


Näissä ollaan valmistautumassa tai tutustumassa Victoriaan ja tarvittaviin taitoihin. Nykyään parturointi on jo arkea.


Siitä on muutaman kuukauden kuluttua viisi vuotta kun köydet irtosivat Herttoniemenrannasta. Se on aika pitkä aika. Meillä ei ole vieläkään tarkkaa päämäärää määriteltynä. Hiljattain ollaan alettu sentään keskustelemaan asiasta ihan tietoisesti. Saa nähdä mihin päädytään. 


Mutta mikä sai meidät ylipäänsä lähtemään?

Kovin moni erillinen asia, elämäntapahtuma ja ajatus sekä raa’at realiteetit. Jos olisimme odottaneet, että nuorempi meistä pääsee eläkkeelle ennen lähtöä, toinen ei olisi enää ollut ihan parhaimmillaan tämmöiseen puuhailuun. 


Isoimpina asioina ehkä nousivat Kapun sydänvaivat ratkaissut onnistunut iso sydänleikkaus vuosi ennen lähtöä. Aiemmat pari vuotta olikin olleet aika pelottavan tuntuista nopeutettua vanhenemista, kun yhtäkkiä periaatteessa hyvinvoiva keski-ikäinen mies tarvitsi hengähdystaukoja lyhyilläkin kävelyillä. Samoihin aikoihin erityisen hyväkuntoinen vanhempi veli kaatui ns. saappaat jalassa juuri eläköidyttyään. Sitkuttaminen loppui Kapulta siihen. Hänellä oli sit kuitenkin tää försti, joka joutui ajattelemaan asiaa vähän toisesta näkökulmasta. Työelämästä karkaaminen kun oli “typerintä” mitä sen ikäinen naisihminen voi tehdä - jättää hyvällä mallilla oleva työelämä ja lähteä kohti tuntematonta. Alunperin oli ajatus tulla takaisin heti vuoden kuluttua - sitten tuli Korona ja neuvoteltiin toinen palkaton vuosi töistä. 


Tosissaan, muttei koskaan vakavasti. 1. Synttärisankaritkin pitää itse tehdä. 2. Budjettikeskustelut. 3. Papagena (Minionjuttuja). 4. Koronan sulkuaikana virtuaali sundowner johon piti laittaa parhaat päälle ja lähettää kuva ryhmään. 5. Medellin - opas pakotti pussaamaan. Pupuset.


Toisen palkattoman loman loppupuolella minua (Vali) pyydettiin mukaan tiettyyn projektiin samalla kun keskusteltiin, että mihin olisin kohta palaamassa. Projektin esittelyn jälkeen neuvottelut tyssäsivät yllättäen epäilykseen, että “olet ehkä reissussa jo pudonnut kelkasta”. Kyse ei ollut mistään monimutkaisesta tehtävästä, eikä ihminen unohda kaikkea osaamaansa sinä aikana kun ei istu toimistossa - olet sitten palkattomalla vapaalla tai vanhempainvapaalla. Tuon keskustelun jälkeen totesin, että minulla on selkeämmät tavoitteet täällä, joten irtisanouduin ja jatkoimme valitsemallamme merellä.


Pandemian aikaan kaikkialla opittiin pakostakin etätyöhön, ja joitakin projekteja olenkin  tehnyt freelancerina. Pidän työnteosta - liikaakin. Sillä tavalla olen tervehtynyt tämän retken aikana, että ymmärrän siinä yhden todella surullisen puolen. Se oli siinä hetkessä, kun lapset antoivat eteisessä aplodit siitä, että olin kerrankin tullut ajoissa kotiin. 

Myöhäistä? Ei kai koskaan. Maailma ja eri kulttuurit ovat opettaneet paljon, myös tämmöiselle hitaalle oppijalle.

1.Panamassa piti ostaa pala patjaa. Pakottivat ottaa se kokonaan. Toimiva metro on siellä. 2. Grenadassa Victorian vuosihuoltohommissa. Hirmu vaikeata löytää kunnon henkilökuntaa. Heti kun silmä välttää ne makoilee.


Siispä kaksi isoa päätöstä on tähän mennessä vaadittu - lähtöpäätös ja jatkamispäätös. 

Kapu nauttii puolikasta eläkettä tyyliin: “aamupäivän oon eläkkeellä ja iltapäivällä en tee mittään” Försti taasen täytti maagiset 50-vuotta nyt keväällä ja tekee mitä voi täältä käsin tehdä.


Mutta millaisia myö ollaan noin ihan niinku arkipäiväisinä ihmisinä?


Macko vastaa Valin puolesta: 


Vali Contadorassa
Vali Contadorassa

1. Jos katon telkkaria, mikä siellä todennäköisimmin pyörii?

- Joku brittisarja kuningashuoneen ympäriltä. Tai mikä vaan, koska aina pitää olla sopiva säestys vaikka taikinan vaivaamiselle.

2. Jos mennään yhdessä ravintolaan, mitä todennäköisesti tilaan?

- Kalaa

3. Mikä on inhokkiruokani?

-  Kinkku-ananaspizza ja jälkiruokana mämmi.

4. Mitä voisin syödä päivittäin kyllästymättä?

- Spaghetti ja Nutellaa - eri aterioilla. 

5. Millaista musiikkia kuuntelen?

- Kaikkea, missä on ajatusta.

6. Millaisista elokuvista pidän?

- Ihan kaikesta, Cinema Paradisosta hyviin dekkareihin.

7. Mitä pelkään?

- Läheisen menettämistä.

8. Mitä kotitöitä en osaa tehdä?

- Kaikki onnistuu ehkä lukuunottamatta Fordin venttiilien säätö.

9. Mitä osaan erityisen hyvin?

- Oppia uutta, niinkuin esimerkiksi purjeiden trimmaus niin, että Victoria kulkee itsekseen ruori lukittuna.

- Neulominen  ja virkkaus on tullut kai verenperintönä Ja kaikki ruuanlaitto ja leivonta.

10. Mihin työhön et missään nimessä laittaisi minua?

- Mihinkään vaaralliseen tai etsimään veneestä vikaa loogisesti edeten.

11. Jos voittaisin lotossa, mitä tekisin rahoilla?

-  Hiekkapuhalluttaisit ja maalauttaisit Victorian kauttaaltaan. Ja myös sisustaa entraisit. Ja ostaisit lentoliput, jotta voisit käydä Suomessa vuosittain.

12. Mikä väri kuvastaa persoonaani?

- Oranssin kirjava

13. Mikä minua ärsyttää eniten muissa ihmisissä?

- Ylimielisyys ja sydämen sivistymättömyys.

14. Minkä asian äärellä voisin viettää aikaa tuntikausia?

- Poirotin 

15. Mikä saa minut vihastumaan?

- Huolimattomuudesta tuleva sotku.

16. Entäs mikä tekee minut iloiseksi?

- Yhdessä hyvällä meiningillä oleminen ja touhuaminen.

17. Mikä on paras luonteenpiirteeni?

- Yltiöempaattisuus - valitsee jopa ruttuisen tomaatin, kun se ei kenellekään muille kelpais ja sille tulis paha mieli. 

18. Entäpä huonoin?

- Impulsiivinen malttamattomuus.

19. Mitä kolmea asiaa kannan aina mukanani?

- Puhelin, aurinkolasit ja hattu tai hiuspanta.

20. Paras yhteinen muisto?

-  Tämä yhteinen retki


Vali vastaa Mackon puolesta: 


Macko Itämerellä
Macko Itämerellä

1. Jos katon telkkaria, mikä siellä todennäköisimmin pyörii?

- A-studio tai uutiset … jos siis ylipäänsä olis. Koska mitä ihmettä? Kuka sitä nyt mitään telkkaria kun on some ja interweb ja siellä on paljon politiikkaa ja typeriä mielipiteitä mitkä pitää oikaista.

2. Jos mennään yhdessä ravintolaan, mitä todennäköisesti tilaan?

- Kalaa

3. Mikä on inhokkiruokani?

-  Valkohomejuusto

4. Mitä voisin syödä päivittäin kyllästymättä?

- Ruisleipää ja kinkkua, päällekkäin.

5. Millaista musiikkia kuuntelen?

- Rockia ja punkkia ei mitään ylituotettua humppaa. 

6. Millaisista elokuvista pidän?

- Das boot

7. Mitä pelkään?

- Läheisen menettämistä

8. Mitä kotitöitä en osaa tehdä?

- Ei kyse ole siitä, ettetkö osaisi, et vaan viitsis.

9. Mitä osaan erityisen hyvin?

- Veneen nörttihommia johon luetaan myös kaikki ihme systeemit aurinkopaneelien ja viiden Victronin kanssa kommunikointiin. 

10. Mihin työhön et missään nimessä laittaisi minua?

-  Jonglöörin tyyliseen moniprosessointiin.

11. Jos voittaisin lotossa, mitä tekisin rahoilla?

-  Hiekkapuhalluttaisit ja maalauttaisit Victorian kauttaaltaan. Ja myös vähän sisusta entraisit.

12. Mikä väri kuvastaa persoonaani?

- Punainen sellainen niinku iloinen ja rakkauden punainen, ei mikään vihainen härkä

 tyylinen punainen… vaikka härkäpäinen joskus ootkin.

13. Mikä minua ärsyttää eniten muissa ihmisissä? 

- Ylimielisyys ja sydämen sivistymättömyys

14. Minkä asian äärellä voisin viettää aikaa tuntikausia?

- Interwebin poliitikan artikkeleiden.

15. Mikä saa minut vihastumaan?

- Epäoikeudenmukainen käytös. 

16. Entäs mikä tekee minut iloiseksi?

- Yhdessä hyvällä meiningillä oleminen ja touhuaminen. 

17. Mikä on paras luonteenpiirteeni?

- Se miten kovasti rakastat.

18. Entäpä huonoin?

- Hajamielisyys/hatarapäisyys

19. Mitä kolmea asiaa kannan aina mukanani?

- Lukulasit, hattu, housut (viimeiset on aina hyvä bonus)

20. Paras yhteinen muisto?

-  Tämä yhteinen retki




14 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

14 comentarios


Rauno Kalevi
Rauno Kalevi
16 abr

Palaan vielä Me-postaukseen, kun kahlasin matkanne alun nauticaleja saadakseni tietää miten olette tutustuneet? En löytänyt vastausta.

Me gusta
Vali
Vali
18 abr
Contestando a

Lyhennettynä versiona: Me ollaan työtapaturma jota mikään vakuutusyhtiö ei suostunut korvaamaan 😂

Me gusta

Heikki Makkonen
Heikki Makkonen
14 abr

Oon erittäin kateellinen teille, nimenomaan siitä, että päätitte ja uskalsitte lähteä. Niin se on tehtävä, ettei tarvitse vanhana katua, kun ei tullut lähdettyä. Mie oon jo vähän jämähtäny paikoilleni, mutta olen kuitenkin ehtinyt muutamaan paikkaan lähteä. En kuitenkaan niin kauas kuin te. Nauttikaa matkastanne, ja kyllähän te nautitte!

Me gusta
Vali
Vali
14 abr
Contestando a

Eihän sitä tarvii aina kauhean kauaksi lähteä. Monenlaisia polkuja on. Samaan aikaan kun täällä kyllä tosiaan nautitaan, niin ikävä nähdä kasvotusten on kova. Välillä sitä miettii, että oltaispa kaikki samassa kylässä ja syötäis aina sunnuntaisin kaikki yhdessä. Asuttais kaikki niin lähekkäin, että vois huonot puujalkavitsitkin huudella ikkunasta kaikkien iloksi ja poliittisten artikkeleiden ruotimisseuran kahvit juoda kovaäänisesti väitellen sen ison tammen alla.

Me gusta

mahessu
14 abr

Hei sinne jonnekin maailman toiselle puolen.

Katson tässä sunnuntai-iltapäivän tihkusadetta, Santahamina näkyy sumun takaa hämärästi.

Kun te katsotte ikkunasta, mitä siellä näkyy?

Helsinki 14.4.2024

Terveisin Hessu

Me gusta
Vali
Vali
14 abr
Contestando a

Tänään on enemmän tämmöistä. Ei ihan lonkeron harmaata vaikka pilvistä ja hirmu tuulista. Odotellaan, että tuuli kääntyisi suotuisampaan suuntaan - eikä haittasi vaikka vähän rauhoittuisi - jotta päästäisiin seilaamaan kohti seuraavaa atollia.

Me gusta

ritva.saihila
14 abr

Ihanaa, että saatte nauttia noista upeista väreistä ja paikoista. Uskaltauduitte lähtemään ja jatkamaan matkaanne. Alku ei ollut helppo! Monia ongelmia olette joutuneet ratkomaan ja vaikeista paikoistakin olette selvinneet! Elämä on lyhyt ja sen varrella teillä on monia "karikkojakin." Aina on jotain korjattavaa.

Meille voitte jättää "lonkero päivät" harmaata on ja vielä jatkuu.

Odottelen sen ensimmäisen, kesän leppäkertun lentoa käsivarrelleni, niin tapahtuu joka kevät!

Hyvä, että Vali on saanut jotain hyödyllistäkin verenperintöä 🤣🤣🤣

Poirot, mukaan luettuna.

Onhan, meillä kaikilla, ikävä teitä, mutta onneksi tuo nettiyhteys on toimiva. Mikko pitää siitä huolen.

Ette ole pelkkien kirjeiden varassa, kuten minulle kävi, muutettuani Italiaan, mutta siitähän on jo aikaa yli puoli vuosisataa!

Rakkaudella 💞💞💞

Mamma


Me gusta
Vali
Vali
14 abr
Contestando a

Suomen kevät - antaa aina odottaa itseään, mutta on kaiken sen odottamiseen arvoinen ❤️

Onhan tähän retkeen kaikenlaista mahtunut. Elämään mahtuu ja muistojen säkki on one size fit all, joten ei säästellä niissä.

Me gusta

nina_belov
14 abr

Kiitos tästä blogista. Mienkiintoista luettavaa ja mukavaa kerrontaa. Suotuisia tuulia! ⛵️

Me gusta
Vali
Vali
14 abr
Contestando a

Kiitos 🤩 Mukavaa, että pidit 😊

Me gusta
bottom of page