Ennusteen mukaan piti olla oikein rentoa tuulta ei oikein mistään tai vastaista. Tiedossa paljon moottoriajoa. Ensimmäisenä päivä ja yö meni oikein miellyttävästi. Päivällä sai jo ottaa pitkähihaista pois ja nauttia kesästä. Muutama yö-"pelästys" taisi tulla ekana yönä. Ei mitään suuria.
Toinen päivä oli selkeästi viileämpi ja tuuli nousi n. 5 tunniksi niin totaalivastaiseksi, että otettiin pieni päiväretki Ison Britannian aluevesille. Parin tunnin luovi kohti Doveria ja sitten takaisin kanaalin yli opetti, että vastavirtaan ei kannata luovia: Olimme taas luovin lähtöpisteessä.
Iltaa kohden tuuli asettui itse asiassa kokonaan. Kanaalin kapeimman kohdan meno oli upea kunnes oltiin Dover - Calais matkustajalaivojen väylällä. Niin tyynenä yönä on yleensä helppo nähdä sekä apuvälineistä että ihan silmällä, missä mikäkin laiva liikkuu. Tällä kertaa Calaisin valot ja matkustajalaivan valot sekoittuivat niin lahjakkaasti, että ei väsyneet silmät meinanneet enää ymmärtää mikä oli mikäkin ennekuin se oli ihan vieressä. AIS kyllä näytti missä tämä menee, mutta silmä ei enää ymmärtänyt. Kun ensimmäisen erotti, sitten niitä tuli ihan solkenaan. Kyse oli koiravuorosta, on siis melkoista liikennöintiä sillä välillä. Kolmen aikaan yölläkin laivoja menee nonstoppina edestakaisin.
VHF:stä kuului välillä ilmoitusluontoisena asiana viranomaisten pyyntö ilmoittaa epämääräisestä liikehdinnästä kanaalissa. Sitä ihmeteltiin mutta myöhemmin tulikin ymmärrys, että kyse on ihmissalakuljetuksesta, jota tuossa kanaalissa taidetaan harrastaa jonkunkin verran. Surullista. Sellaista ei kuitenkaan tunnistettu.
Kolmas yö ennen Cherbourgiin saapumista oli muutoin aika normi ja rauhaisa, paitsi vastavirran uusi kiusa - kuten näille vesille kuuluu tasaisin väliajoin. Meillä se ei ollut ihan vastainen vaan tuli kylkeen. Aika moneen tuntiin etenemistä ei oikeastaan tapahtunut, lähinnä vaan siirtymistä kohti rantaa, jonne oli kyllä oikein hyvin matkaa, hätää ei sen puolesta ollut. Turhauttavaa se sen sijaan oli kyllä vähän, kunnes sai taas päänsä oikeaan asentoon. Täällä ollaan luonnon asettamien rajojen ja mahdollisuuksien mukaan. Joten kun tarpeeksi pitkään oli virta vastainen, se kääntyi sitten jälleen myötäiseksi ja auringon noustessa oltiin jälleen menossa ihan hyvää vauhtia kohti Cherbourgia, jonne saavuttiin aamupäivän aikana.
Ei mikään pieni marina ollut Cherbourgissa. VHF:ssä saadut ohjeistukset paikasta oli hyvät, mutta ko. paikka oli turhan kaponen Victorialle. Onnekkaasti sattui niin, että päätypaikassa olevat belgialaiset olivat juuri lähdössä ja huikkasivat siitä meille. Saatiin siinä mukavasti aikaa asennoitua kiinnittymiseen sillä aikaa kun he saivat itsensä lähtövalmiiksi. Reippaina mentiin sitten marinan toimistoon joka oli - wow - ihan oikea reception meininki. Hinta oli sen mukainen miltä marina erityisesti tämä toimistorakennus näytti. Sai siihen hintaan (45€/yö) keksipaketin, ja olisi illalla ollut cocktailtilaisuuskin vieraille. Jälkimmäinen jäi sitten hyödyntämättä, koska hönöinä lähdettiin kävelylle ja syömään kaupungille eikä huomattu ajankulua. Ajankulku on niin suhteellinen käsite ja se muuttuu kovasti sen mukaan ollaanko merellä vai maissa.
Kaupunkina Cherbourg oli moninainen, sen osalta mitä jalkaisin sitä kierrettiin. Erilaisia nähtävyyksiä olisi ollut tarjolla ja me (savolaispassiivina) innostuttiin Château des Revaletista syystä, että minulle tuli nostalgiakaipuu hyväntuoksusiin puistoihin ja olin vakuuttunut, että tuolla sellainen täytyy olla. En ihan väärässä ollut, joskaan en ihan löytänyt sitä huumaavaa tuoksua jota kaipasin. Linnalle oli matkaa n. 5km. eikä me (savolaispassiivi jälleen) jaksettu kaivaa pyöriä esiin, joten kävellen lähdettiin googlemapsin ohjeistamana todella tylsää tietä pitkin. Se oli varmasti se lyhyin ja tasaisin - mutta niiiiin tylsä. Linna ja sen puisto taaseen oli kyllä sen kävelyn arvoiset. Linnan historia oli myös kovin mielenkiintoinen - Julienin ja Margueriten tarinasta voi lukea hieman enemmän wikipediasta. Paluumatkalle lähdettiin uhoa täynnä kuuntelematta googlemapsia ollenkaan. Tämä tarkoitti huomattavasti kivemman näköistä maisemaa jossa oikein kiitettävästi mäkiä ylös ja alas.
Kahden lepopäivän jälkeen tuulten ollessa sopivat ja Biskajan kutsun vahvistuessa lähdettiin etenemään vuorovesitaulukoiden mukaisesti lyhyen päiväpurjehduksen verran Guernseylle. Aika haipakkaa mentiinkin tämä legi ja virtojen kohdatessa oli aika pomppuistakin. Jossain pompussa Victorian ankannokasta irtosi pari lautaa. Onneksi ei kriittisestä paikasta. Tästä tuli lisäys to do -listaan.
Vuorovesilaskelmat menivät aivan nappiin ja sen lisäksi sattui niin somasti, että satamakapteeni oli juuri sopivasti kiertämässä ponttoonilaitureita ja tuli meitä vastaan heti kun ajoimme satamaan sisään, emmekä joutuneet odotuslaituriin ollenkaan. Pääsimme suoraan omalle paikalle ja kohtapuolin meidän kylkeen ohjattiin kiinnittymään partiolaisten Tokka-Lotta. Se olikin hirmuisen hauska ja kunnia meille! Yritettiin kuitenkin pitää puheripulia kurissa, koska Tokka-Lottalaiset olivat valmistautumassa seuraavan aamun aikaiseen lähtöön ja puuhaa oli riittämiin ilman meidän keski-ikäisten intopinkeiden höpötyksiä.
Huom! 2. kuvaa tuossa yllä, paina nuolta niin vaihtuu. Ne niinku kuvaa sitä vuorovettä sillain.
Guernseyllä vuorovesi oli tähän astisista paikoista vaikuttavin - yli yhdeksän metrin muutoksin. Ensimmäisenä iltana kävimme pikaisesti kävelemässä pitkin rantaa. Seuraavana päivänä ehdittiin etsimään kauppaa ja kävelemään hieman pidemmälle todetaksemme, että kaunista on, mutta ihan kuin olisi vähän kuivakkaa elo. Tuntui että kaupungin olivat vallanneet pankit, pukumiehet ja heille sopivat hienommat baarit - ei edes varsinaista paikallista pubia löydetty. Myöhemmin kyllä kuultiin s/y Relaxilta ja s/y Pikkunen II:lta että kyllä siellä oli. Oltiin siis vaan puusilmiä.
Toisena iltana alkoi jo tuuli nousemaan, kuten oli luvattu. Satama alkoi täyttymään ja meidänkin kylkeen tuli lopulta kolme muuta venettä. Hirmu hyvältä tuntui olla se ensimmäinen siinä letkassa. Mieluummin kuuntelen tassutuksen ääniä kannella, kun muiden veneiden miehistöt kulkevat laiturille, kuin jännitän että Victoria rutistaa muita veneitä alleen. Seuraava yö olikin hieman levoton. Fendarit itkivät väleissä ja pariin kertaan taisivat kaikkien veneiden kipparit käydä varmistamassa, että onhan köydet pysyneet kiinni. Yö meni meidän ponttoonissa loppujen lopuksi ihan nätisti. Sen sijaan rantaan johtava laakonki oli antanut periksi. Kyyti rantaan järjestettiin sitten kumiveneellä joka ajoi tauotta ilta yhteentoista saakka ihmisiä ponttoonilaitureista rantaan. Naapuriveneiden miehistöt lähtivätkin maihin aamupäivästä, meillä oli sellainen olo, että on parempi jäädä kuulostelemaan ja lähdettiin liikkeelle vasta illalla. Päivän aikana ehdittiin tutkimaan kaikkia kolmea sääpalvelua ja todettiin, että alkaa näyttämään Biskajalta jo tästä lähtien! Tehtiin ruokaa vähän enemmän valmiiksi, valmisteltiin Victoria Biskaja-merikuntoon ja sit ruvettiin jännittämään - aamusta lähtö polttoainelaiturin kautta.
Guernseystä vielä - hieno linnoitus, oli kiva käydä kävelemässä se ympäri - mutta mikä teki Guernseyn vierailusta jotenkin hirmu kivan oli se, kun saatiin Pirkolta vinkkiä elokuvasta jonka tapahtumat sijoittuvat juuri tälle saarelle ja löydettiin dvd juuri tän linnoituksen pienestä puodista: The Guernsey Literary and Potato Peel Pie Society. Niin hieno oli katsoa tämä elokuva juuri oikeassa paikassa!