Parisuhde telakalla

Aikoinaan kun aloimme tapailemaan, Macko sanoi, että mitään ei voi sanoa ennenku ollaan lomailtu purjeveneessä neljä viikkoa. 

No parin sellaisen kesän jälkeen todettiin, että ehkä voidaan sanoa olevamme yhdessä. 

Telakalla Grenadalla

Kaksi vuotta siitä kun lähdimme Helsingistä tälle retkelle ja olimme 365 päivää vuodesta yhdessä 24/7, Macko mumisi jotain naimisiinmenosta. ”Onhan tässä kai nyt sen verran harjoiteltu pienissä tiloissa epämääräisissä olosuhteissa…” ”Ei kait siin sit.” kuului vastaus ilmiselvään kosintaan. (Toim.huom. Macko lisäsi itse nuo viimeiset kolme sanaa tähän).

Nyt ollaan oltu reissussa kohta seitsemän vuotta. Miltei joka vuosi ollaan nostettu Victoria telakalle ja kaikkina muina kertoina, paitsi ensimmäisenä Muroksessa, ollaan asuttu veneessä telakoinnin ajan. 

Nyt Victoria on ollut ylhäällä Marraskuun ekasta viikosta lähtien. Ensimmäiset viikot asuttiin asuntovaunussa. Kun palasimme Suomen miltei parin kuukauden loman jälkeen, pääsimme takaisin kotiin Victoriaan. 

Pari kuukautta ollaan nyt sit kuiva-asuttu. 

Valmistautumista telakalle Espanjassa

Huomioita telakkaelosta: 

Vene on melkoisessa sotkussa jatkuvasti, ja sehän muutenkin ahtaissa tiloissa lyhentää pinnaa. Milloin irroitetaan kakkitankkia - eli puretaan puolet yläsalongista siihen 30cm päähän lattialle. Milloin lakataan sisäosia ja sen tieltä tyhjennetään alasalongissa oleva omaisuus muihin tiloihin - parhaimmillaan 4m päähän takakajuuttaan tai meillähän on sentään se merikontti joka vähän  helpottaa tilannetta.

Aina joku on jättänyt tuonkin työkalun tuohon keskelle kulkuväylää tai piilottanut sen, jota just nyt tarvitsen, siihen viimeiseen autotallin nurkkaan ja pitää purkaa puoli varastoa sen löytämiseksi.

Tai maalatessa - kenen karva tämä on!? Pitkä harmaa (försti on harmaantunut samaa tahtia kun maalikerroksia on maalattu Victoriaan), syyllinen tunnistettu kerralla.. mutta ne pienet. Miten niitä voi edes ilmestyä tänne ku muumisuojapuvussa täällä kuljetaan 😫🤯ja sit tulee se joku - ei tunnistettu - imppaamisesta innostunut lentävä otus juuri maalatulle pinnalle ja sen tuhannen karvaiset jalat liimautuu kiinni. RIP sillekin nuijalle. Muihin murhiin ei ole sentään päädytty.

Tallinnassa sisätiloissa telakalla

Välillä on nukuttava eri sohvilla, kun oma punkka on ankkurivinssiremontin tai lakkauksen vuoksi pois käytöstä. 

 Vettä ei voi käyttää samalla tavalla kuin merellä, vaikka yhtäläisyyksiäkin löytyy, pumppu ei nimittäin toimi. 

Öisin pitää pissiä purkkiin. Valittavana joko herättävä kävely tai kyykkyjumppa

Päivisin vessaan pitää lähteä ajoissa, sillä se tarkoittaa alaskiipeämistä ja kävelyä toiseen päähän telakkaa.

Tämä on kuitenkin yksi tärkeämpiä venyttelyhetkiä, kun loppuaika vuorokaudesta vietetään yleensä asennoissa jotka olisivat olleet silkkaa riemua neljävuotiaana, mutta tämän ikäisenä, raajojen saavutettua täyden mittansa, ne saavuttavat rajallisuutensa yllättävän nopeasti muutamankin onnettoman tunnin konttaamisen jälkeen. Boatjoogaksikin sitä kutsutaan. Jos joku asentaisi kaikkiin telakalla oleviin reilu keski-ikäisten niveliin mikit ja ajettaisiin äänet vaikka pienenkin kannettavan kaiuttimen läpi, ne nirinät peittäisivät kaikkien hiomakoneiden ja venenostureiden äänet yhteensä. 

Sentään ollaan Uudessa Seelannissa ja hiki ei ole aivan niin jatkuvaa kuin aiempina vuosina trooppisilla alueilla.. se taas saattaa tarkoittaa järjettömän kylmiä öitä. Ja se Kabola- keskuslämmityskin on yhä huoltamatta. 

Panamassa - oltiin telakalla mut asiallisena koska itsenäisyyspäivän TV-haastattelu. TV:stä tutut 😂

Näiden huomioiden jälkeen suosittelisimme kaikille purjehtijapariskunnille esihäämatkaa telakalla - jos sen jälkeen on yhä hyvä olla yhdessä, eiköhän ne pidemmät merten ylityksetkin mene ihan sovussa. Täällä on onnistuneesti siis sovitettu Välimer-Ellin tulisempi luonne ja karjalainen kauppamies yhteen.

Telakkaeloa Uudessa Seelannissa