Tämä ei ole serenadi ihanalle Förstilleni, vaan silkkaa marinaa “Marine quality” vehkeistä.
Voi olla, että 365 päivää vuodessa suolaisilla vesillä on liikaa näille kapineille, kun normikäyttö on muutama viikko vuodessa siinä venetarvikeliikkeen vieressä. He myyvät ilolla tilalle uuden entistä kehnomman lelun.
Tutka
Ulkoa aika mitäänsanomaton laite. Eikä se nyt sisältäkään ole kovin erikoinen. Aika ehdoton vekotin silti. Toisessa kuvassa poikki mennyt hihna.
Simradin (tai B&G) 3G ja 4G -tutkat on suunniteltu hajoamaan muutaman vuoden iässä. Sinänsä tämä tutka on erinomainen, niin kauan kuin toimii. Ja sitten se lakkaa toimimasta.
Häiriökoodi näytöllä on “tutka ei saa dataa tai keulasuuntatieto puuttuu”, tms.
Navico- tehtaan korjausehdotus on: “Osta uusi antennikupu à 1500€ .”
Takuuhan oli jo aikaa sitten ummessa.
Onneksi on Internet ja siellä lukuisia kohtalotovereita, joilta ratkaisukin löytyi:
Antennikupu pöydälle ja auki. Skanneria pyörittää sähkömoottori idioottimaisen murenevan muovihihnan välityksellä. Uuden hihnan sain Papeetelaisesta 3D-tulostusfirmasta parilla kympillä. Iso o-rengaskin kävisi.
Tuulimittari
Tuulimittari, kyllähän sitä ilmankin pärjää, mutta hauska sitä on seurata. Sen hankaluus on sijainti. Sillä tavalla, se ei ole kaikista huoltoystävällisin laite. Aika ruosteiseksi on mennyt tuo laakeri kahdessa vuodessa.
Taas hyvä BG-laite, mutta Navico on tämänkin hehkulamppuhuijauksen takana.
Tuulenvoimakkuutta mittaava vispilä alkaa jumia parin vuoden iässä. Laakerit ruostuvat, kun suolasumu ryömii hiljalleen sinne sisään.Tehdas toimittaisi varaosana koko laitteen alaosan parilla satasella.
Ja taas Youtubeen, siellä on viisaus: Sopivia laakereita saa muutamalla eurolla nettikaupoista ja ne on helppo vaihtaa.
![](https://static.wixstatic.com/media/d42714_fb955b7a1fa0426ca881037d1e0d3c55~mv2.jpg/v1/fill/w_980,h_1061,al_c,q_85,usm_0.66_1.00_0.01,enc_auto/d42714_fb955b7a1fa0426ca881037d1e0d3c55~mv2.jpg)
Autopilotin paneeli
Garminin autopilotin ohjauspaneeli imi suolavedet sisäänsä ja sehän ei ole hienolle elektroniikalle herkkua ollenkaan. Näytön lasin liimaus oli pettänyt viiden vuoden iässä. Käyttökytkimet lakkasivat toimimasta. Onneksi se tuli kuntoon hellällä propyleenialkoholipesulla ja pikku rapsuttelulla.
![](https://static.wixstatic.com/media/d42714_27b4f264fd834879bde7ef8328e38d90~mv2.jpg/v1/fill/w_980,h_735,al_c,q_85,usm_0.66_1.00_0.01,enc_auto/d42714_27b4f264fd834879bde7ef8328e38d90~mv2.jpg)
Kaasukahva
Perinnekaluistakin näitä löytyy: alunperin Volvo Pentaan kuuluvan kaasuvivun vapaa-napin sisällä on ruostuva tappi. Kun muovipäällyste mureni, siihen piti porata pieni reikä ja laittaa haponkestävä pieni ruuvi jatkoksi. Taas toimii.
![](https://static.wixstatic.com/media/d42714_c257923e91b94dabafa8d3028716de24~mv2.jpg/v1/fill/w_980,h_1153,al_c,q_85,usm_0.66_1.00_0.01,enc_auto/d42714_c257923e91b94dabafa8d3028716de24~mv2.jpg)
Jollan airot
Samaa sukua edellisen kanssa, mutta uudempaa tunarointia. Vuoden vanhan Apexin airot.
Ankkurivinssi ja spinnupuomi.
Ikiaikainen ongelma siis: Alumiinia ja terästä yhdessä. Vaativat purkua ja putsausta kerran kuukaudessa, kun alumiinioksidi hitsaa osat yhteen. No, rasvaustahan nämä tietysti aina kaipaavatkin.
Purjehdusvaatteet.
Ylemmät kolme kuvaa on Muston takista, ostettu 2019 keväällä. Käyttöaste ensimmäisen vuoden jälkeen on ollut aika olematon. Seuraavat kolme kuvaa on Gill:n housujen lahkeet. Joka askeleella varisee liimasaumasadetta kuin hilsettä.
Saumojen teippaukset ja joustavat mansetit karisevat kuin jouluinen lumisade pitkin veneen kantta ja lattioita. Metalliset vetoketjujen kelkat hapettuvat ja juuttuvat kiinni.
Kaasugrilli.
Magma, “laatumerkki”. Sisuskalut ovat muuttuneet rautaoksidiksi, muovinen säätönuppi mureni ja säätöventtiili hapettuu vähän väliä jumiin.
Hella
Laatuluote sekin, Techimpex. Kattilanpitimet ja kannatintangot ovat ruostuneet aika kurjaan kuntoon. Sytytysnappi ei ole toiminut enää aikoihin.
![](https://static.wixstatic.com/media/a384bc_369d82cccb434b0aa92d5ae27b7e8ea9~mv2.jpg/v1/fill/w_980,h_851,al_c,q_85,usm_0.66_1.00_0.01,enc_auto/a384bc_369d82cccb434b0aa92d5ae27b7e8ea9~mv2.jpg)
Victron lataussäätimet, yleinen huomio: Näiden sisuskalut on valettu epoksivaahdolla umpeen, joten avaaminen ja esim. sulakkeen vaihto vaatii raakaa väkivaltaa ja veistotaitoa.
Positiivisiakin yllätyksiä kyllä löytyy: Tohatsun perämoottorin huoltoystävällisyys ja Hondan salkkugeneraattorin sitkeys ankarassakin käytössä ovat juuri nyt mielessä.
Kommentoikaahan omia kokemuksianne asiasta, ihan vain meille vertaistueksi ja kannustukseksi. Kiitos!
![](https://static.wixstatic.com/media/d42714_258c644fda4c4fb4854f24bbf34c5188~mv2.jpg/v1/fill/w_980,h_1307,al_c,q_85,usm_0.66_1.00_0.01,enc_auto/d42714_258c644fda4c4fb4854f24bbf34c5188~mv2.jpg)
Eipä ole noin suolaisista vesistä kokemuksia. Tuo alumiinin ja teräksen liitos aiheuttaa tosin jo Itämerelläkin ongelmia ajan myötä.
Tutkakupuun ei sentään ole päässyt suolasumua sisälle. Siinä hammasratasveto olisi paras ratkaisu, suoraveto kun ei ole mahdollinen antennin ja T/R-yksikön välisen aaltoputken vuoksi. Oliko muuten pyöreä vai nelikulmainen aaltoputki?
Voihan kaikkien muttereitten meininkejä! Avaatte uusia maailmoja, jotka olen todennut tosi kiinnostaviksi. Kiitos!