Asunnossa on hyvä olla tietty määrä mukavuuksia, ja veneretkeilyssä niistä on opittu
luopumaan hiukan. Kokoaikainen asuminen veneessä ja aina uusissa maisemissa muuttaa tilanteen varsin dramaattisesti, ainakin jos sattuu kyse olemaan näin mukavuudenhaluisista seiloreista. Kuitenkin pyrkimys on pitää vekottimet yksinkertaisina ja ylläpito kohtuullisen helppona.
Keep It Simple, Sailor!
Tämän otsikon alla on Victorian oma ja taatusti kantapään kautta opittu kokoelma veneen “talotekniikasta”. Yksityiskohtia saa kysellä vaikka kommenteissa, jos joku asia jäi kiinnostamaan.
KISS ja mukavuus osa 1.
pentteristä kuuluu huuto;
Kaasua, kapteeni Macko!
Kaasupullot ja niiden liitännät ovat joka paikassa erilaisia. Erilaisia nestekaasupullojen säätimiä meille on kertynyt repullinen.
Tyynenmeren ylityksen jälkeen törmäsimme tilanteeseen, että nestekaasu oli loppu. Amerikkalaismallinen varapullo ei ollutkaan ihan täysi, ja lopahti laskettua aikaisemmin.
Trangia ja tenupullo pelastivat seuraavat aamukahvit ja sitten alkoi taas opiskelu; mistä kaasua?!
Täällä Ranskan Polynesiassa on tarjolla 9 kilon rautapulloja (ei suosikki teräsveneessä) ja onneksi myös 7kg sieviä “BigMama” komposiittipulloja, jotka sopivat paremmin meidän lokeroihimme. Toki näissä kahdessakin on erilaiset liitännät. Lisäksi venetelakat yms. Yacht Servicet saattavat täyttää melkein minkä pullon hyvänsä. Paljon näkyy 5 kilon sinisiä CampingGas puteleitakin. Panamalaista komposiitti-painoventtiilipulloa ei voi täyttää letkulla toisesta pullosta, se tuli kokeiltua.
KISS- ideologian mukaisesti meillä on nyt kaksi samanlaista BigMamaa lokeroissaan; toinen kovassa pentterikäytössä (Vörsti leipoo paljon - nam!) ja varapullolla grillataan.
Niitä saa vaihdettua joillakin bensa-asemilla, tai täytettyä em. palveluissa. Viisas Internet opastikin meidät tyhjän ameriikanpullomme kanssa Marquesaksen Hiva Oalla paikalliselle telakalle kaasuostoksille. Vasta Tahitin Papeetessa saimme ostettua nuo kaksi isompaa pulloa.
Muutamissa veneissä on nähty induktiolevyjä joko lisänä kaasuhellalle tai jopa kaasun korvaajana. Se vaatisi sitten reippaasti enemmän sähkön tuottoa ja myös akkukapasiteettia.
V: Sinä päivänä, kun kävi ilmi, että kaasu on loppu, olimme Hiva Oassa. Tarkemmin ottaen Hiva Oan Haianapa lahdessa ankkurissa. Hiva Oassa on oikeastaan vain yksi isompi kylä Atuona, jossa voi hoidella tämmöisiä taloteknisiäkin asioita. Haianapasta Atuonaan ei ole ihan lyhyt kävelymatka. Välissä on paljon mäkiä. Sellaisia isoja mäkiä. Niin isoja, että kun pääsee niiden laelle, niin siellä kasvaa mäntypuita. Emme siihen päivään, emmekä itse asiassa tähänkään päivään mennessä ole keksineet varsinaista julkista liikennettä ko. saarella. Sen sijaan tuohon mennessä olimme jo tutustuneet perheeseen jolta sai vuokrata auton ja tiesimme, että heidän autonsa on varattuja tulevina päivinä. Heiltä olimme saaneet taksikuskin yhteystiedot ja tähän taksikuskiin jo ehtineet tutustumaan. Niinpä laitoin viestin Pahalle (erikoinen nimi meidän korviin, mutta hirmuisen kiltti taksirouva oli hän). Kerroin, että meillä on tällainen tilanne, jotta onnistuisiko hänen tulla meitä kuskaamaan kaasupullon kanssa? Paha oli pahoillaan, mutta hänellä oli päiva täyteen buukattu, kun oli lentopäivä ja kentältä piti saada matkustavaiset kukin omiin majoituksiinsa. Sillä välin kun tarkistimme, että trangia on toimintakuntoinen kaikin puolin, Paha alkoi jo vähän huolestumaan ja lähetti viestiä, jossa yritti sommitella, miten saisi meidät mahtumaan omaan tiukkaan aikatauluunsa. Vastasin, että ei ole niin hätä, hyvin pystytään odottamaan seuraavaan päivään. Niin sovittiin ja Paha tuli seuraavana aamuna rantaan, pullo saatiin vietyä Atuonaan, josta se oli noudettavissa taas seuraavana päivänä.
Haianapan lahti on ihan järjettömän kaunis ja suojaisa poukama. Se on auki oikeastaan vain pohjoiseen. Verrattuna Atuonan ankkurointilahteen, joka taas on aika avonaisempi ja erityisesti etelätuulet sattuu siihen turhankin somasti. Marquesaksen lahdet noin ylipäätään on melko syviä ja kivikkoisia, ankkurointi on vähän kinkkistä ja suosituimmat on tietysti usein melkoisen täynnä. Kukaan ei sitten nuku hyvin, siinä vaiheessa kun on aivan liian paljon veneitä ahtaassa, vähän epävarmassa lahdukassa. S/y Zeldan väki vinkkasi meille Haianapasta ja vielä erityisesti sitä kehui sitä meille. He kertoivat, että sieltä voi autonkin vuokrata, joten totesimme sen olevan meille sopiva paikka. Siellä vierähtikin huomaamatta kolme viikkoa purjeita ja muita ylityksellä kovia kokeneita korjaillessa.
Galapagos Yltiösosiaaliset erakot